Sanat
Kaikki muu unohtuu
Sä sanatkin kauneimmat saat kalpenemaan,
runotkaan rinnallas ei riitä alkuunkaan.
Anna anteeksi vaikka aina en onnistukaan
sanoille ääntä antamaan.
Enkö koskemaan sua yllä enää?
Miten tähän tultiin, minne päädytään?
Jos aamu se saapuu jossa sua ei olekaan
se sydämen puristaa hitaaseen kuolemaan.
Ja huolimatta mitä nyt sä uskotkaan,
se sinun on yksin ainiaan.
Mitä toisin tehtiin kun vielä kaksin hymyiltiin?
Vai oltiinko vain sekaisin?
Muistutan: sua rakastan
ja kaikki muu vähitellen unohtuu,
haalistuu
En tahtoisi milloinkaan sinusta irrottaa,
enkä halua koskaan joutua luopumaan.
Kaikki turha katkeruus nyt unohdetaan,
uusi polku aurataan.
Ja sen viertä kukat kauniit koristaa,
meitä päin ne kumartaa.
Muistutan: sua rakastan
ja kaikki muu vähitellen unohtuu,
Muistutan: sua rakastan
ja kaikki muu vähitellen unohtuu,
haalistuu
San. Juhani Vuontio
Sinfoniaa
Minä liidän huomiseen
En pelkää pimeää
Sielua kaipaanÂ
Sielusi on sinfoniaa
Sinä kutsut huomiseen
Et pelkää rakastaa
Sinua kaipaanÂ
Sielusi on sinfoniaa
Kun kuulen sinfoniaaÂ
En pelkää pimeääÂ
Liidän niin että pahan unohtaa
Kun kuulen sinfoniaaÂ
En mieti ikävää
Liidän niin että pahan unohtaa
Elämä on kerran vaan
Tahdon että se on unelmaa
Olet kaunis tosissaan
Et pelkää elämää
Sinua kiitän
Sielusi on sinfoniaa
Kuljen kanssasi
Oot mulle unelmaa
Rakkautta kaipaan
Sielusi on sinfoniaa
Kun kuulen sinfoniaaÂ
En pelkää pimeääÂ
Liidän niin että pahan unohtaa
Kun kuulen sinfoniaaÂ
En mieti ikävää
Liidän niin että pahan unohtaa
Elämä on kerran vaan
Tahdon että se on unelmaa
San. Taneli Lehtisalo
Syksyn mies
Olen syksyn mies
Tuuli sielun puhdistaa
Mutta sadetta ei osaa rakastaa
Vaikka sade paljon pelastaa
Olen syksyn mies
Kaunis mielen valloittaa
Mutta Kaipuuta ei osaa rakastaa
Vaikka sitten jotain odottaa
Aina on ollut satama
Ja aina niin lähellä
Siellä myrskyt rauhoittuu
Ja rakkaus vapautuu
Aina on ollut satamaÂ
Ja siellä saanut sydäntä
Siellä kuulun virtaanÂ
Ja kahleet vapautuu
Olen syksyn miesÂ
Luovuus sielun rakentaa
Mutta vastuuta ei voi sivuuttaa
Koska sydän kaiken luovuttaa
Olen syksyn miesÂ
Tieto mielen maadoittaa
Mutta elämää ei osaa ennustaaÂ
Vaikka sydän pahat tunnistaa
Aina on ollut satama
Ja aina niin lähellä
Siellä myrskyt rauhoittuu
Ja rakkaus vapautuu
Aina on ollut satamaÂ
Ja siellä saanut sydäntä
Siellä kuulun virtaanÂ
Ja kahleet vapautuu
San. Taneli Lehtisalo
Vastatuuleen
Aamu valkenee
Ja kasvot kalpeat peiliin tuijottaa
Lähtö lähenee
Ja pomot rouheat juonii matkalleen
On sankareita pettureita
Kuljen nöyränä vastatuuleenÂ
Vaikka pilvet peittää maan
VastatuuleenÂ
Vielä silmät loistaa vaan
En voi luovuttaa
Rakkauden kaipuu kannattaa
En ole syntynytÂ
Että voisin luovuttaa
Vaikka pilvet peittää maan
VastatuuleenÂ
Vielä silmät loistaa Vaan
En voi luovuttaa
Rakkauden kaipuu kannattaa
En ole syntynytÂ
Että voisin luovuttaa
Päivä vanhenee
Tunteet vaihtelee laidasta laitaan
Työt väheneeÂ
Ja Ilta riemujen huutaa lennolleen
On kuninkaita ryövättyjä
Kuljen nöyränä iltahuumaan
Vaikka pilvet peittää maan...
Joskus Katson menneeseen
En mennyttä muuttaa saa
Aina uskon vahvasti huomiseen Â
Kun kerran elää saa
Vaikka pilvet peittää maan...
San. Taneli Lehtisalo